Roosa Rusanen

Työttömyysaste Lahdessa oli viime mittauksessa 16% ja luku on valitettavasti nouseva kaikissa tarkastelluissa ryhmissä, erityisesti nuorten keskuudessa. Syitä on monia, mutta taustalla on usein myös mielenterveyden haasteita ja vastaavasti pitkittynyt työttömyys usein ruokkii mielenterveyden ongelmia. Onkin tärkeää, että mielenterveysongelmat tunnistetaan ja huomioidaan työttömyyden ehkäisyssä sekä työllistämistoimissa. Yksi työkalu tähän voisi olla IPS-työhönvalmennusmalli (Individual Placement and Support, suomeksi Sijoita ja valmenna-työhönvalmennus).

Tyypillisesti työvalmennuksessa työtöntä ensin valmennetaan, työtä kokeillaan ja sitten mahdollisesti seuraa työlistyminen. IPS-mallin mukaisesti toiminta kääntyy ikään kuin päälaelleen: aloitetaan työ ja valmennetaan asiakasta siinä samalla. Malli on tutkimusnäyttöön perustuva palvelu. Se on kehitetty tukemaan vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työllistymistä, mutta sen tuloksellisuus rohkaisee kokeilemaan mallia myös muiden ryhmien, kuten vammaisten henkilöiden, maahanmuuttajataustaisten tai nuorten työllistymisen tukemisessa.

Viime vuonna julkaistun raportin mukaan vuoden kuluttua IPS-työhönvalmennuksen aloittamisesta yli puolet valmennettavista (55 %) kertoi olevansa joko työssä tai opiskelemassa. Työssä käyviä vuoden seurannassa oli 44 prosenttia valmennettavista. Tämä on merkittävä tulos tämän työttömien työnhakijoiden kohderyhmässä.

Työllisyyden edistäminen parantaa kaupungin taloudellista tilannetta, mutta työllä on usein myös yksilölle erilaisia merkityksiä. Työ voi lisätä kuuluvuuden tunnetta, pätevyyden kokemuksia ja poistaa taloudellista epävarmuutta ja on esimerkiksi tämän kautta omiaan tukemaan myös mielen hyvinvointia. Työllisyyden edistäminen on kaupungin yksi tärkeimpiä tehtäviä sekä yksilön, että yhteisön kannalta.

Lähteet:

IPS-työhönvalmennus THL:n sivuilla
Lahden työllisyyskatsaus
Arviointitutkimus IPS-toimintamallista